maanantaina, lokakuuta 23, 2006

 

Einekset tappavat

Ajatellaanpa, että koehenkilö syö aamupalaksi kaksi viipaletta suorakaiteen muotoisia ruisleipiä, jossa päällysteenä kevytmargariinia, tomaattiviipaleita, viipale kinkkua, ja yksittäispakattu sulatejuustoviipale puolitettuna leipien päälle. Lisäksi iso lasi maitoa ja lautasellinen veteen keitettyä kaurapuuroa (suolattomana).

Lounaaksi koehenkilömme valitsee Saarioisen jauhelihakiusauksen, koska ei ehtinyt tehdä kotona ruokaa. Lisäksi samanlainen kahden ruisleivän annos. Ja jälleen maitoa.

Välipalaksi omena. Lasi maitoa.

Päivälliseksi harrastusten jälkeen maittaa Saarioisten Lihapyörykät ja perunamuusi -mikroannos. Yksi ruisleipä täytteineen kuten edellä. Vaihteeksi maitoa.

Ylen TV-uutisten jälkeen tulee hiuka, siihen auttaa yksi ruisleipä, lasi maitoa ja kuppi teetä. Loppuhiukomisen tyydyttää 2 mandariinia.

Miltä kuulostaa? Terveelliseltä!

VÄÄRIN! Saarioinen, maito ja ruisleipä tappavat hänet 45 vuoden iässä korkean verenpaineen ja tyydyttyneiden rasvahappojen aiheuttamaan sepelvaltimotautiin. Nimittäin suolaa tällaisesta "terveellisestä" ruoasta tulee yli 11g/päivä. Suositeltava määrä on korkeintaan 5g. Fysiologinen tarve on 0,5g. Lisäksi kannattaa muistaa, että harva vetelee puuronsa ilman lisättyä suolaa, tai edes voita. "Terveellistä" kinkkuakaan ei ehkä kaikkien leivälle kuulu, vaan meetvurstia. Einekset terästetään kermalla.

Einekset kokonaan pois, ja tilalle "suolatonta" kotiruokaa!

Suomalaisille uskotellaan, että "Ruisleipä on terveellistä!", tai "Maito on terveytemme perusta!", tai "Suosi kotimaista, puhdasta ruokaa!", tai "Ihan kuin äidin laittamaa ruokaa!". Höpö höpö, miksi meillä sitten on korkein kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin, suolen syöpiin, sairastuvuus lapsuusiän diabetekseen ja osteoporoosiin? Tuo viimeksimainittu tuntuu erikoisen yllättävältä, koska Suomessa kitataan maitoa vähintään tuo esimerkin purkki päivässä. Päälle vielä jogurtit.

Ehkä meidän pitäisi syödä enemmän kasviksia? Kirjassa Kodinhoito (Helmi Hannula, 1941) sanotaan, että kasviksien (muiden kuin perunoiden) käyttö on yleistynyt. Pula-ajan keittokirjassa sanotaan, että syömme 45g kasviksia päivässä, ja että käyttö pitäisi ehkä tuplata. Siihen aikaan porkkanatkin syötettiin hevosille. Siankylki sen sijaan maistui, kun perunoita räävittiin sulassa ihrassa. Luonnonopin kirjassa samalta vuodelta paljastetaan, että ihminen pysyy terveenä vain, jos hän syö 450g voita ja 2kg ruisleipää päivässä. Arvatenkin kuokka heilui tuolla syömisellä.

Kotitalouskirjassa vuodelta 1973 sanotaan, että syömme 90g kasviksia päivässä. Suositus oli vähintään 150g/päivä. Perheen ravitsemustieto (1990) puolestaan kertoo, että syömme 216g kasviksia (ja 174g perunaa) per päivä. Vuoden 1987 suositus on 450g/päivä perunat mukaan lukien. Nykyään hoetaan mainoksessa että puoli kiloa päivässä. En tiedä, kuuluuko siihen perunat.

Meillä yritetään käyttää vihanneksia. 2-vuotias tytär tosin sanoi ruokapöydässä, että "minä en tykkää sipulista" ja 4-vuotias erotteli huolellisesti kaikki herneet kalakeitosta. Karjalanpaistiin joudun kuorimaan koko pussillisen porkkanoita. Puolesta kilosta noin 300g menee pataan (ja 5-6 sipulia), ja jokaiselle perheenjäsenelle pitää kuoria yksi käteen. Kumma että raaka porkkana maistuu lapsillekin! Joskus vaan tuntuu, että iho menee keltaiseksi porkkanan syönnistä.


Suolalaskelma (suolapitoisuus):

6 viipaletta "ruis"leipää 150g (1,25%) -> 1,875g
45g kevytmargariinia (0,9%) -> 0,4g
6 viipaletta keittokinkkua 50g (2,2%) -> 1,1g
20 viipaletta tomaattia 200g (6,4mg/100g) -> 0,013g
60 g juustoa, (1,5%) -> 0,9g

Saarioinen jauhelihakiusaus 300g (1,0%) -> 3,0g
Saarioinen Lihapyörykät ja perunamuusi 350g (0,8%) -> 2,8g

Maitoa 1000g (112,1mg/100g) -> 1,121g

Yhteensä 11,209g.

 

Junttius

Ehtymätön luonnonvara Oulussa. Juntteja kadulla, kaupassa, pihoilla, liikenteessä, joka paikassa. Tässä hieman listaa tuntomerkeistä.

Konserteissa käyttäydytään niin että pulistaan esityksen aikana, (halpaa) hajuvettä on niin että henki salpautuu. Karamellipussia rapistellaan ja hypistellään koko ajan. Jos muuten saa katsella rauhassa, niin vieressä istuva 50-vuotias täti syö purukumia niin että leuat lonksuvat. Onkohan hän nähnyt koskaan, kun lehmä syö ruohoa? Siinä jauhamisessa on juuri se sivuttaispyöritys.

Elokuvissa pitää olla myös limunaatipullo, joka taskulämpimänä sihahtaa ja kuohahtaa. Teinit tirskuvat ja hihittelevät. Kuviin tullaan myös hieman myöhässä.

Kerran Krakataun (jazz-orkesteri) konsertissa joku oli unohtanut kännykän päälle. Tiluliilii-tiluliilii-tiluliiliilaa. Huumorintajuinen kitaristi otti melodian teemaksi, ja improvisoi siitä.

Ammattikoululaisella on Toyota -merkkisessä autossaan karvanopat, Wunderbaum, karvainen ratti, pääkallo vaihdekepin nuppina, ylileveät lokasuojat, korotettu jousitus ja krominen pakoputken pää.

Juntin vaatetuksena kuuluu olla tuulipuku (kay asuksi milloin vain), verkkarit (yliopiston luennoille) ja lippalakki. Eräskin herra Tuirassa pitää jatkuvasti lippalakkia, talvella sitä vuorattua mallia, missä on korvaläpätkin. Saunaan mennään kylpytakki päällä, ja lippalakki päässä. Stockmannille sitten pukeudutaan. Laitetaan kaulaan räikeä huivi, puolen kilon painoiset kultakorvakorut, helmet kaulaan, ja tummanpunaista huulipunaa. Puoli desiä hajuvettä (ostettu Nettohinnasta) kuuluu myös asiaan. Miehet valitsevat kermanväriset kävelykengät, valkoiset tennissukat, vaaleat housut, halonhakkaajan flanellipaidan ja tuulitakin. Deodorantiksi riittää oma hiki.

Sitten kun ostokset on tehty, kiilataan kassajonossa eteen. Kun tulee oma vuoro, niin takaa tuleva hönkii niskassa ja tunkee melkein maksajan paikalle. Allekirjoituksen seuraaminen kuuluu myön juntin tapoihin.

Suomessa ajetaan eniten päin punaisia valoja Oulussa.

 

Vesisota, Die Endlösung


Lidl. Kiitos Lidl. Saskia reilusti hiilihapotettu vähänatriuminen lähdevesi.

Toinen pelastaja Herrgårds Källvatten från Bergslagen. Vaikka pullossa lukee kevyesti hiilihapotettu, on siinä enemmän poreilua kuin Olvin suolavedessä.

lauantaina, lokakuuta 21, 2006

 

Vesisota, osa 3.

Seuraavaksi Olvi, tuo ainoa suomalainen panimo.

Hei!
Valmistaako Olvi korkeahiilihappoista ja vähänatriumista vichyvettä?

Vastaus:

Huomenta Kai!

Etsimäsi tuote on lähellä Olvi KevytOloa, jonka natriumpitoisuus on 6 mg/l ja hiilidioksidia 5,5,g/l. Olvi KevytOloa löytyy 0,5 l,1,0 l ja 1,5 l pullossa. Lisätietoa Olvin tuotteista löydät nettisivuiltamme, osoitteesta www.olvi.fi, positiivinen maailma.

Ystävällisin terveisin
Riitta Kettunen, asiakaspalvelu
*****************************************************
Panimomestari William Gideon Åberg ja rouvansa
Onni perustivat juoppouden poistamiseksi panimon
Iisalmeen 125 vuotta sitten vuonna 1878. Zacharias Topeliuksen
hengessä he halusivat tarjota miedompia vaihtoehtoja viinanhimon
villitsemille kansalaisille. Tuolloin Suomessa toimi noin 78 panimoa.
Itsenäisenä suomalaisena niistä on säilynyt ainoastaan Olvi.
*****************************************************

Mutta kun minä en halua juoda niitä valmiiksi väljähtäneitä vichyjä. Uusi kysymys:

>>Hei Riitta!
>>Siis Olvi ei valmista kuvailemaani tuotetta, joka on sekä
>>korkeahiilihappoinen (kuten Olvi Vichy) ja vähänatriuminen. Pitääpä
>>tarkistaa Olvin kilpailijat ;) Terveisin, Kai

Vastaus:

>>Hei Kai!
>>
>>Kiitos yhteydenotostasi ja mielenkiinnostasi ainoaa kotimaista panimoa
>>kohtaan. Olvi Vichy valmistetaan 0,5 l ja 1,00 litran pulloon. Olvi
>>Vichy sisältää natriumia 254 mg/l ja hiilidioksidia 8 g/l.
>>Hiilihappojen pitäisi säilyä jos pullo suljetaan huolellisesti käytön
>>jälkeen. Juoman hapottomuutta voi aiheuttaa myös korkin löyhyys tai
>>pullon suurikko.
>>
>>Hyvää talvenjatkoa!
>>Riitta Kettunen, asiakaspalvelu

On on ainoa kotimainen, ymmärretään. Vielä lisäkysymys:

>Eikö normaalisuolainen tarkoita lähdeveden natriumpitoisuutta, eli noin
>6 mg/l? Olvissa on 254 mg/l. Eli natriumia on lisätty keinotekoisesti.
>Haen sellaista juomaa, jossa on natriumia 6 mg/l ja hiilihappoa 8 g/l.
>Kai

Ja vastaus:

>Hei,
>
>valmistamamme Olvi Vichy on perinteisten Vichyjen markkinajohtaja. Olvi
>Vichy on normaalisuolainen ja reilusti hiilihapotettu, joten eikö Olvi
>Vichy ole juuri sitä mitä haet?
>
>Ystävällisin terveisin
>Riitta Kettunen, asiakaspalvelu

Hoh hoijaa, kun ei mene viesti perille! Ehkä Riitta on juonut liikaa natriumpitoista vichyvettä. "Positiivinen maailma" taitaa olla paremminkin "Negatiivinen Suomi".

 

Vesisota, osa 2.

Seuraavaksi yhteys Koffiin. Tyypillinen vastaus, ei vastata siihen mitä kysytään. Bonaqua -veden natriumpitoisuus jää ikuiseksi arvoitukseksi.

>Tuote:BonAqua
>Pakkauskoko:
>Parasta ennen:
>Valmistuserä:
>
>Webistä en nähnyt kuvasta minkälainen on BonAquan hiilihappopitoisuus
>eikä sitä kerrottu tuotteen kohdalla. Valmistaako Koff
>korkeahiilihappoista ja vähänatriumista vichyvettä?
>Matalahiilihappoinen vichy väljähtyy liian nopeasti.

Hei!
pullotamme Coca-Colalle Bonaqua sarjan kivennäisvesiä, muita kivennäisvesiä ei ole tuotannossamme.

Ystävällisin terveisin

Oy Sinebrychoff Ab
Kuluttajapalvelu

 

Vesisota, osa 1.

Haluan juoda vichyveteni reippaasti poreilevana, mutta ilman natriumia. Se ei tunnu olevan mahdollista Suomessa. Siispä kirjoitinkin Hartwallin sedälle.

Hei!
Miksi ette valmista korkeahiilihappoista ja suolatonta vichyä? Nämä matalahiilihappoiset makuvichyt väljähtyvät hetkessä. Myöskin 1,5 litran pullo on liian iso ainakin minulle, puolet pullosta ehtii väljähtyä. Toisin sanoen en voi ostaa mitään Hartwallin vichyä!

Vastaus:

Kiitoksia palautteestasi. Matalahiilihappoiset ja erityisesti aromatisoidut matalahiilihappoiset kivennäisvedet ovat viime vuosina kasvaneet hurjasti. Tämän vuoksi kysyntää on myös ruokittu lanseeraamalla uutuusvariantteja nimenomaan tähän segmenttiin. Perinteisen vichyn ystäville meillä on sitten Hartwall Vichy Original. On totta, että suomen markkinoilla ei tällä hetkellä taida edes olla (ainakaan suomalaisilla valmistajilla) korkeahiilihappoista, mutta suolatonta vaihtoehtoa. Ulkomailla markkinat ovat usein niin paljon suuremmat, että kysyntää löytyy kapeallekin segmentille kohdistetuissa tuotteissa. Suomessa valitettavasti juodaan vettä suhteessa vielä niin vähän, että tuotteet ovat edelleenkin kohtuullisen lähellä toisiansa. Myös rajoitettu kaupan hyllytila vaikeuttaa uusien pienimenekkisten tuotteiden lanseeraamisen. Eli aivan lähi tulevaisuudessa en uskalla tämän tyyppistä vettä lanseerattavan, mutta pistän toki palautteesi korvan taakse tulevaisuuden uutuuslanseerauksia mietittäessä.

yst.terv.

Niklas Koiso-Kanttila
Hartwall markkinointi

Sinne taitaa jäädä korvan taakse ja "segmentti lanseeraamatta"! Onko lottovoitto syntyä Suomeen? Yksinkertaisesta asiasta tehdään hankala.

tiistaina, lokakuuta 17, 2006

 

Tapaus raejuusto


Meijereiden kopiointi-idiotismi rupeaa tympimään. En tiedä, kumpi raejuusto oli ensin olemassa, Ingmanin vai Valion. Molemmilla löytyy kaksi vaihtoehtoa, rasvaton ja vähälaktoosinen, sekä vähärasvainen (2%) ja laktoosillinen. Miksi ei vaikka toisinpäin? Nimittäin se rasvaton raejuusto maistuu aavistuksen kitkerälle (yäk), mutta sopii laktoosivammaiselle. Pienikin rasvan määrä ilmeisesti pehmentää juuston makua, mutta se versio ei passaa vammaiselle. Ääh.

Tämä sama kaava toistuu myös einesmaksalaatikoissa, kun minä ja
sadattuhannet muut haluavat laktoosittoman JA rusinallisen maksalaatikon
(tästä olen kirjoittanut aiemmin).

Laktoosivammaiselta kiellettyjä mikroruokia ovat myös lihapullat ja perunamuusi, moussaka, jauhelihaperunasoselaatikko, nakkiperunasoselaatikko, kasvislasagne ja lasagne. Kaikki valmistajat noudattavat samaa kaavaa, turha on etsiä toiselta valmistajalta vastaavaa einestä laktoosittomana. Pirkka tekee tosin vähälaktoosista lasagnea, mutta se on lähinnä valkokastikekiisseliä, jossa ui pari sitkeää pastalevyä. Ja suolaa on niin että tukka lähtee.

Muutama sana vielä hinnasta. Kuvan mukainen 400g rasia maksaa 1,59 EUR (3,98 EUR/kg). Cassassa laktoositon (Valio) 200g raejuustokipponen maksaa 1,69 EUR (8,45 EUR/kg)! Hävytöntä riistoa! Alas Valion mafia!

P.S. Kuvan raejuusto on Lidlistä, mutta salamyhkäinen valmistaja on Valio. Kannattaa varoa.

maanantaina, lokakuuta 16, 2006

 

Seuratkaa minua, niin ette eksy



Valkoinen arkku alttarin edessä. Mummi nukkuu ikiunta. Lasittuneita katseita, punaisia silmiä, nenäliinoja.

Vanha virsi Taalainmaalta.

Pappi puhuu.

Maasta Sinä olet tullut. Maaksi Sinun pitää jälleen tuleman. Jeesus Kristus on herättävä Sinut viimeisenä päivänä.

- Voitte jättää viimeiset tervehdykset.

Jokainen käy viemässä kukkia arkun ympärille ja lukemassa nauhaan kirjoitetun tekstin. Niin minäkin. [Itkua]

Arkku kannetaan mustaan ruumisautoon. Viimeinen matka alkaa.

Hautausmaalla vaahterat pudottavat kellastuneita lehtiään. Arkku nostetaan mustan kärryn päälle. Pitkä hiekkakäytävä vie haudalle. Viimeinen leposija on kaivettu auki.

Arkku lasketaan hautaan. Pienet lapset käyvät vuorollaan heittämässä vaaleanpunaisen ruusun arkun päälle. Kuoppa katetaan kannella, jonka päälle lasketaan kukka-asetelmat.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.

Maailman kautta
kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

---

Parkkipaikalla sanon, ettemme ehkä löydä muistotilaisuuden pitopaikkaa. Pappi kuulee tämän.

- Seuratkaa minua, niin ette eksy! Minä johdatan teidät perille.
- Kiitos, me lampaat yritämme pysyä perässä!
- Katson taustapeilistä, ettette joudu hukkaan!

This page is powered by Blogger. Isn't yours?