perjantaina, elokuuta 31, 2007

 

Digi-inkompetenssi

Suomen poliitikot päättivät, että siirrymme digiaikaan ensimmäisinä maailmassa. Lähettimet pitää uusia, ja kansan pitää hankkia sovitin. Samaan aikaan puhutaan suu vaahdossa, että sähkön kulutusta pitää vähentää, vaikka joka kotiin laitetaan uusi virtasyöppö.

Minä hankin digiboksin jo pari vuotta sitten. Kuva saattaa jumiutua, mennä mosaiikkimaiseksi, vilkkua, heilua laidasta laitaan. Joskus näkyy pelkkä musta ruutu (varsinkin kun odottaa innolla vaikkapa formuloita). Toisinaan kuva häviää, mutta ääni kuuluu. Kerran kävi niin, että kuva näkyi, mutta ääni särähteli niin että kaiuttimet pomppivat.

Tällä viikolla alkoi Big Brother. Kun asukkaat tulivat taloon, pysyi ruutu pimeänä. Ääntä kuului silloin tällöin. Kaikkien asukkaitten majoituttua tuntien jälkeen saatiin nykivä kuva ja pätkivä ääni. On se kumma, ettei ennen h-hetkeä lähetetä vaikkapa testikuvaa.

Formulat lähetetään salattuna signaalina, jolloin digiboksi saattaa mennä jumiin, eikä näytä mitään kanavaa. Virran sammuttaminen ja kanavien uusi hakeminen saattaa auttaa. Kerran ei auttanut. Piti soittaa maahantuojalle, joka neuvoi ottamaan töpselin seinästä ja odottamaan viisi minuuttia ennen uutta yritystä. Se toimi ja aika-ajoista jäi näkemättä sillä kertaa vain ratkaisuhetket.

Boksin sisällä lymyilee kovalevy, johon voi tallentaa lähetyksiä. Pistin formulakisat purkkiin. Sitten kun rupesin katsomaan sitä, listassa näkyy ohjelman nimi ja tallennusaika. Vekotin oli tallentanut yhden sekunnin ohjelmaa, vaikka levyllä oli tilaa yllin kyllin. Eräällä kerralla tallennusta oli 10 minuuttia, jonka jälkeen kuva pysähtyy ja ohjelman loppuosaa ei voinut katsoa.

Kovalevyssä ilmeni myös käyntihäiriöitä. Se ei lähde joskus käyntiin, kuuluu vain kummallista surinaa. Onneksi keksintö toimii ilman sitäkin. Mitä nyt ruutuun tulee aina välillä ilmoitus "disc error".

Monesti ohjelman alkaessa ei tule tekstityksiä. Ne ilmaantuvat joskus vaikkapa puolessa välissä. Usein ne tulevat pikavauhtia, hyvä että ehtii lukea. Eräällä kanavalla näkyy pelkkä tekstitys, ei kuvaa eikä ääntä.

Koska elämme huipputekniikan vuosituhatta, löytyy boksista myös radio. Ja vallan 20 kanavaa. Jos radion laittaa päälle, menee televisio pimeäksi, ja päinvastoin.

Digilaatikon asentaminen ei ole helppoa. Se tulee tuottamaan hankaluuksia varsinkin näkövammaisille, eläkeläisille, vajaaälyisille ja naisille. Lapset ja nuoret kyllä tietävät mikä johto laitetaan mihinkin ja miten päin. Maahanmuuttajille digi ei ole ongelma, koska heillä on jo 5000 euroa maksava satelliittivastaanotin, että voi katsoa al-Jazeeraa, jossa opetetaan lapsisotilaille, kuinka tullaan marttyyreiksi ja päästään paratiisiin.

Koska töllö on oiva propagandaväline, valtio ei jätä pulaan vähävaraisia. He saavat boksin ilmaiseksi.

Ainoat joilla ruutu pimenee ovat lappalaiset. Tuntureilla ei ole lähettimiä, ja koko Lappi on jotenkin katveessa. Joku kymmenen vuotta takaperin ei tarvinnut ajaa Rovaniemeltä kuin 20 km poispäin, niin ainoastaan Ylen 2 näkyi. Sama tilanne jatkuu yhä Lapissa. Tasa-arvon takia he maksavat yhtäsuuren propagandaveron kuin muutkin katselijat.

maanantaina, elokuuta 20, 2007

 

Vaaraimet


Nyt on se aika vuodesta, kun lapset pääsevät poimimaan vaaraimia. Istutin pari kesää sitten kaksi pensasta, joissa oli kolme versoa kummassakin. Nyt ne melkein villiintyvät. Versohan kuolee sadon jälkeen syksyllä, mutta se kannattaa jättää pystyyn kevääseen asti, koska uudet taimet tarvitsevat tukea.

"Maurin makea" näyttäisi melko satoisalta, mutta osassa vattuja luikertelee mato. Ehkä marja olisi syötävä, jos madon heittäisi pois?

 

Manipulaatio

Kalevan yleisönosastolla joku kauhisteli ruoan geenimanipulaatiota. Itse sanakin oli hänen mukaansa väännetty muotoon muuntelu, ettei se kuulostaisi niin kamalalta, ja että ruokatehtaat saisivat mahdollisimman suuret voitot.

Ruokatehtaiden tarkoitus on rahan tekeminen, ei suinkaan terveellisen tai maukkaan ruoan valmistaminen. Isot pahat korporaatiot pitävät suppeissa valikoimissaan vuodesta toiseen samat mauttomat, rakenteeltaan tasaisiksi jauhetut, ylisuolatut einekset ja makkarat. Ihmiset luulevat kermalasagnea, lihapullia kermakastikkeessa, kermaperunoita, kermakiusauksia ja kermabroileria terveellisiksi ja ostavat pupillit laajentuneina niitä. Päässä soivat vain iskulauseet tyyliin: ihan kuin meidän äidin laittamaa tai herkkuja ruokapöytään.

Kaiken tämän takana lymyilee Raisio, Valio ja MTK. Raisio tuottaa geenimanipuloitua sianrehua. Kaikessa hiljaisuudessa ja sumuverhon takana. Ihmiset ostavat kaupassa joulukinkkuja luullen niiden olevan "puhtaita" ja siis terveellisiä ja kotimaisia "laatutuotteita". Ja pöh! Tätä on jatkunut jo kymmenen vuotta. Haavistot ja MTK kääräisevät rahat taskuun.

Seuraavaksi LSO osuuskunta kasvattaa siat, jonka jälkeen ne lahdataan ja liha kuskataan Vantaalle HK:n tehtaalle (jonka LSO omistaa). Kun parhaimmat fileet on poistettu ja lähetetty erään puolueen johtajille, possu jauhetaan myllyssä karvoineen päivineen. Kun sekaan lisätään jauhettuja kananvarpaita ja -päitä sekä kaksi säkillistä korppujauhoja, saadaan herkullinen lihapullataikina. Tehtaan kemisti lisää mukaan myös makuaistia turruttavia kemikaaleja sekä psyykenlääkkeistä tehtyä johdannaista, joka saa eineksen syöjän tuntemaan olonsa mukavaksi ja onnelliseksi.

Raisio (jonka omistaa MTK) toimittaa rehua myös lehmäkarjalle. Valio tulee ja kerää maidon. Siitä erotetaan kerma, jolla einekset kyllästetään. Kurri juotetaan kansalle. Näin geenimanipulaatio siirtyy pellolta pöytään. Ja kaikki tämä tapahtuu joka päivä kenenkään kyseenalaistamatta. Jos joku julkisesti paheksuisi MTK:ta, niin kohta hänelle sattuisi "traktorionnettomuus" tai vastaavaa. Mutta odotapas vain, kun Lidlin meksikonpadassa käytetään geenimanipuloitua riisiä, niin viranomaiset määräävät ne uhkasakkojen kera välittömästi myyntikieltoon. Patapussit kootaan isoksi kasaksi, joka valellaan bensalla ja poltetaan suurena roviona taivaan tuuliin. Ahvenanmaalaiset ihmettelevät, että joko nyt on juhannus kun mantereelta näkyy iso kokkotuli ja alkavat pystyttää salkoa. Pian ilmoille kajahtaa reipas yhteislaulu.

sunnuntaina, elokuuta 05, 2007

 

Päivän pelastus


Pörinäpäivä. Formulat telkkarissa ja helikopteri takapihalla. Piti oikein singahtaa ulos katsomaan, kun Sepe jyrräsi takapihamme päällä. Puiden latvat vaan taipuivat. Hoksasin heti, että alashan se tulee. Siihen se laskeutui viereiselle kadulle. Lähdettiin lasten kanssa töllistelemään, niin kuin oululaisen pitääkin. Joku lähitalon asukas ilmeisesti vietiin lasarettiin. Aika uskaliaasti lentäjä tälläsi kopperin sähkölinjojen viereen. Nousussa huomasi selvästi, että ottivat pakkia etteivät törmäisi johtoihin. Hiekka pöllysi ja hiukset saivat ilmaisen föönauksen.

Kiva kun takapihalla näkyy tosi-tv.

perjantaina, elokuuta 03, 2007

 

Suomi, Neuvostoliiton pikku apulainen

Tuossa EuroNews -kanavalla mainittiin, että ruskipoika meinaa vallata pohjoisnavan ja samalla kaikki öljyt ja mineraalit. Kuvissa näytettiin pienoissukellusveneitä, joita hiissattiin veteen. Mutta sitä ei kerrottu, että ne on valmistettu Suomessa. Neuvostoliittolaiset nimittäin yrittivät rakennuttaa kapistuksia Kanadassa, mutta huipputeknologian viennin estävä Cocom -sopimus vesitti hankkeen. Amerikkalaiset pelkäsivät aronmiehen pääsevän tekniikassa edelle. Niinpä veneet rakennettiin "puolueettomassa maassa" Suomessa, Rauma-Repolan Lokomossa. Teknillinen haaste oli saada peltipurkki pysymään ehjänä valtavassa paineessa meren pohjassa. Suomalaiset käyttivät saksalaisen keksimää erikoiskarkaistua terästä, eikä titaania, niin kuin amerikkalaiset luulivat tulevan käyttää.

Amerikkalaiset antoivat luvan tehdä alukset, koska he uskoivat epäonnistumiseen. Toisin kävi, ja CIA:n ja FBI:n agenteille tuli hätä käteen. Rauma-Repolan johtaja sai passituksen Pentagoniin. Siellä häntä uhkailtiin ja käskettiin lopettaa sukellusveneiden rakentelu. Painostus tepsi ja projekti päättyi siihen. Veikkaan, että purnukoiden piirustukset löytyvät painostajan hallusta.

Nyt siellä meren pohjassa öllöttää Venäjän lippu. Amerikkalaiset ehättivät heti antamaan lausunnon, että se on vain lippu eikä merkitse yhtään mitään. Tulee mieleen marraskuu 1939. Silloinkin ajateltiin eräiden viiksien takana, että pidetäänpäs iloinen paraati Helsingissä viikon kuluttua. Punaiset liput liehuisivat Tornionjoen rannoilla. Mistästä sitä tietää, vaikka kohta näin kävisi? Eihän kyseisellä roistovaltiolla ole yhdenkään naapurimaan kanssa selvää rajaa. Ja nyt vaativat 1,2 miljoonaa neliökilometriä lisää! Seuraavaksi koko maaanosa ja sitten maapallo. Suomalaisille sanotaan, että tehdään niin kuin aiemminkin. Saatte lähteä matkoihinne, mutta jättäkää rakennukset pystyyn ja avaimet lukkoon. Tästä on kulunut 63 vuotta.

This page is powered by Blogger. Isn't yours?