torstaina, heinäkuuta 16, 2009

 

Lomareissu, osa 2.

Juna saapui Helsinkiin 6.57 kuten pitikin. Ihmeellistä! Aikataulussa. Plaah, kun väsytti. Autolaiturille piti kävellä noin kilometri, lapsille aivan liikaa. Itse kun ei ihan kaikkia kymmentä nyssykkää jaksa kantaa, mitkä ovat välttämättömiä junassa.

Helsingin asemalle saavuttaessa näkyi yli 10 raidetta, jotka paistoivat tyhjyyttään. Eikö sen autolaiturin voisi laittaa siihen reunimmaiseksi? Ja sen aseman viereen, koska junatkin peruutetaan siihen? Typerää kävellä koko hela laituri läpi ja palata takaisin tulosuuntaan. Kondyktoori neuvoi kysyttäessä, että menkää Elielin tunnelin kautta. Sitä ei kerrottu VR:n opasteissa. Se lyhensi matkaa yli puoli kilometriä.

Aah, kerran päivässä lähtevälle moskovanjunalle oli varattu kaksi raidetta.

Laitettiin auto parkkiin metroaseman alakertaan. Siitä pääsi suoraan Asematunneliin. Käytiin McAamupalalla. Sellaista ei saa tietenkään Oulussa. Otin Sausage & Egg McMuffin -aterian. Sama kuin saisi litistetyn sämpylän ja huonon pihvin väliin. Pihvi muistuttaa rustoista teurasjätettä puristettuna pihvinnäköiseksi "makkaraksi".

Uuden ihmeellisen kokemuksen jälkeen ostettiin 1 päivän liput Helsingin joukkokuljetusvehkeisiin.


Neljä tuntia ajeltiin metrolla tyyliin R-asema-Kamppi-Ruokolahti-takaisin-Kaisaniemi-Hakaniemi, koska hotellihuonetta ei saanut kuin vasta klo 14. Lapset olisivat halunneet ajaa enemmänkin metrolla.

Samalla lipulla pääsi tietenkin spåraan. Ajeltiin koko Hesa läpi 3B-linjalla. Se vaihtaa nimensä 3T:ksi jossakin vaiheessa.


Joku harmaahiuksinen nainen tuli kyytiin Kaisaniemessä ja istui melkein [oman] lapsen päälle. Istuja oli hullu, siis avohoitosairas. No en ruvennut sanomaan rumasti ruuhkaisessa spårassa, mutta viereinen rouva sanoi, että "Tuo on törkeää, ja että miksi käsi ojossa odotat, että antaisimme rahaa." "Mene töihin!" "Sieltä saa rahaa!" Hyvin sanottu! En viitsinyt itse töniä törkeilijää pois.

Nykyään hullut hoidetaan avohoitona. Silloin niitä pölähtää vastaan harva se sekunti.

Lipuntarkastajat tulivat raitsikkaan. Suurin osa matkustajista jäi yllättäen Varsapuistossa pois. Myös em. hullu. Joku kysyi hätäisenä kännykkänumeroa, josta voi ostaa matkalipun.


Kauppatorilla oli kansainvälinen meininki. Suomalaiset ovat vähemmistökansallisuus. Sotaveteraanit keräsivät rahaa lippaisiinsa. Annoin kolikkoja. Sain kiitokset ja maininnan, että ne olivat päivän ensimmäiset. Myöhemmin veteraaninainen tuli kipponsa kanssa. Minä sanoin, että annoin jo rahaa toiseen lippaaseen. Vastauksena oli hapan ilme ja tokaisu: "Niin varmaan annoit!"

Paperikipponen kahvia maksoi 2,50.

Comments: Lähetä kommentti



<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?