Kaitsun blogi

Vaimo seuraa ahkerasti Cold feet -sarjaa. Taas ilmeni eräs mielenkiintoinen kulttuurien välinen ero. Ohjelmassa sanottiin, että nimenannossa neljä nimeä on upper class, suomeksi tekstitettynä, yli kolme nimeä on liikaa. Suomennoksessa välteltiin tuomasta esille sitä seikkaa, että ylempiluokkaiset lapset saavat enemmän nimiä kuin alempiluokkaisten lapset.

Vaimoni sivisti minua tiedolla, että yläluokkaisille lapsille annetaan vähintään kolme tai useampia nimiä. Kuninkaallisille varsinkin. Ja sinne väliin voidaan ujuttaa kaikki esi-isienkin nimet.

Suomessa voi antaa nimen lapselle tyyliin Taavetti Juhonpoika Möttönen, mutta ei kuin britit, Leonoora Charlotte Amanda Victoria Hill. Demari kieltää. Löytyy tarkat nimisäädökset (nimilaki), että lapselle voi antaa korkeintaan kolme etunimeä.

Nyt lainaan Suomalaiset Etunimet sivustoa:

- Jokaisella tulee olla sukunimi ja etunimi

- Lapselle on syntymän jälkeen annettava etunimi. Etunimiä saa antaa enintään kolme. Annetut etunimet on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Ilmoituksen voi tehdä myös sille evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on. Seurakunnan on selvitettävä nimen lainmukaisuus ja toimitettava tieto nimestä viipymättä väestötietojärjestelmään rekisteröitäväksi.

- Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa.

Etunimeksi voida hyväksyä:
1) nimeä, joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on kotimaisen nimikäytännön vastainen;
2) pojalle naisennimeä eikä tytölle miehennimeä;
3) sukunimeä, ellei kysymyksessä ole isän tai äidin etunimestä muodostettu poika- tai tytär- loppuinen nimi, jota käytetään muun etunimen jäljessä; eikä
4) nimeä, joka ennestään on sisaruksella tai puolisisaruksella, muutoin kuin toisen etunimen ohella.

Etunimi, joka ei vastaa edellä mainittuja vaatimuksia, voidaan kuitenkin hyväksyä:
1) uskonnollisen tavan vuoksi;
2) jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua nimikäytäntöä; tai
3) jos siihen harkitaan olevan muu pätevä syy.

Tämän oivalluksen jälkeen syntyi ahaa-elämys. Lindgren laittoi Pippille melkein kymmenen nimeä (Pippilotta Viktualia Rullgardina Krussmynta Efraimsdotter Långstrump). Vähän niinkuin Ruotsin kuninkaallisille.

Vitsi avautui minulle vasta tänään.

Olisipa kiva saada poikavauva, jonka nimeä voisi miettiä kokonaiset 9 kuukautta.