Kaitsun blogi

Meidän perheessä ruokailu joskus koettelee. Kun ruoan saa valmiiksi, alkaa infernaalinen taistelu.

isä: - Lapseet, syömääään!
tytär 2v: - Joooooooooo!
tytär 3,5v: - En minä, minä katton ny Postimiespatea.
äiti: - Tule nyt vaan, katsotaan sitten Postipatea!
tytär 3,5v: - En minä tule, minä tulen kohta!
tytär 2v: - En minä halua pieneen syöttötuoliin, iso iso ISO!

Iso syöttötuoli haetaan toisesta huoneesta. Ruokaa ruvetaan laittamaan lautaselle.

tytär 2v: - Ei sitä lautasta! Minä haluan keltaisen lautasen! [Näyttää sormella punaista lautasta].

Ruoka lautasella höyryää.

tytär 2v: - Kuumaa! Tulista! Auuu! Äiti äiti, jäähdytä jäähdytä!
äiti: - No, äitipä jäähdyttää ikkunaräppänässä.
tytär 2v: - Sitte ei oo ennää kuumaa!
äiti: - No niin, nyt ei ole enää kuumaa. Tuossa haarukka. Nyt voi syödä.

Ensimmäisen suupala menee alas.

tytär 2v: - Minä haluan leipää!
isä: - Tässä on ruisleipää, minäpä voitelen sinulle valmiiksi.
tytär 2v: - EI, EI, minä itte! MINÄ itte! Minä haluan!

Voidellaan leipä, sormet, pöytä ja pusero. Puinen margariiniveitsi putoaa lattialle, joka saa myös voitelun. Pitää ottaa paperia, ja pyyhkiä lattia, koska muutoin se muistuttaisi luistinrataa.

äiti: - Ah, nyt äiti ottaa kanssa ruokaa ja syödään yhdessä.
isä: - Toivottavasti pystyy syömään, kun unohtui laittaa maustetta tehdessä. Ihan hyvää tämä on ainakin kokin mielestä.

tytär 2v: - Minälle maitoa!
isä: - Ai niin, sehän se unohtui ottaa samalla kertaa jääkaapista.

Sininen muovimuki otetaan kaapista.

tytär 2v: - Nallemukkiin, nallemukkiin!

Nallemuki otetaan kaapista.

tytär 2v: - Ei siihen nallemukiin, vaan siihen toiseen.

Toinen nallemuki otetaan kaapista.

tytär 2v: - Minä ITTE kaajan, minä haluan ITTE!

Hän kaataa itse, ja toimitus onnistuukin. Purkkia takaisin pöydälle laittaessa toinen hiha tosin ui maitomukissa, joka meinaa kaatua.

äiti: - No nyt meni sekin pusero pyykkiin!
isä: - Ei niitä joka tipan takia tarvitse pestä.
äiti: - Kyllä vaan tarttee!

Leivän ja maidon jälkeen menee kaksi haarukallista makaronilaatikkoa.

tytär 2v: - Minä haluan keppustia!
isä: - Ole hyvä. Nuin! Ja tuossa vielä parmesaania, niin ei tarvitse erikseen vaatia! Syödäänpäs nyt.
tytär 2v: - En minä halua keppustia!
isä: - Äskenhän halusit? Ei tarvitse syödä, jätä vaan siihen lautaselle.
tytär 2v: - Eiku äiti syö tuon keppustin!

Vanhemmatkin saavat kaksi haarukallista ruokaa suuhun. Äiti saa ketsuppia. Vanhempi tyttö tulee pöytään.

tytär 3,5v: - Minällä tuli kakka housuun.
äiti: - No ei se mitään, mennäänpä korjaamaan se pois.

Ruokailu jatkuu. Puhdaspyllyinen vastustelee pikkuhousujen laittamista, mutta tulee kuitenkin syömään. Ruoka maistuu 20 sekunttia.

tytär 2v: - Minä olen syönyt. Minä haluan nyt Däniä [Danone suklaavanukasta].
tytär 3,5v: - Minä kans Täniä!

Haarukka lentää lattialle. Lautanen työnnetään pois.

äiti: - Sitten kun on syöty, niin sitten voi ottaa Däniä. Syödään ensin ruoka!
isä: - Iskäkin syö ruokaa!
tyttäret: - Ei ruokaa! EI! EI! Däniä!

Huutokonsertti alkaa. Lapset savat Däninsä. Ne maistuvat. Lautaset kerätään. Lattialle pudonneet ruoat lakaistaan. Suut pyyhitään, ja hiuksiin mennyttä vanukasta vedetään hiuksista. Vaatteet menevät pyykkiin. Lapset puetaan uudelleen. Tiskikone laitetaan pyörimään.

Kuluu tunti.

tytär 3,5v: - Äiti, minulla on nälkä!
tytär 2v: - Minä haluan ruokaa!