Kaitsun blogi

Elintarviketeollisuus huijaa myrkkysuolaamalla kaikki ruoat, joita ihmiset joutuvat ostamaan. Suolan määrä myös valehdellaan tai sitten Fazerin toimistossa istuu täysin laskutaidoton henkilö. Voittoeurot tietenkin osataan laskea.

Jos ilmoitetaan natriumin määrä, saadaan keittosuolan määrä kertoimella 2,5. Sitten tietenkin pyöristetään lukua, ja tietenkin miten sattuu. Otetaanpa esimerkkejä.

Fazer Ruistoast, Na 0,5g, suola 1,1%, todellisuudessa 1,25%.
Fazer Moniviljatoast, Na 0,4g, suola 1,1%, todellisuudessa 1,0%.

Eihän tuossa ole mitään tolkkua! Kunhan on sinne päin! Tässä joku aika sitten mitattiin oikeita suolapitoisuuksia leivistä ja verrattiin ilmoitettuihin. Tulos olikin odotettu. Murto-osa paketin kyljessä kerrotuista luvuista piti paikkansa ja aina suolaa oli liikaa.

Toinen suuri huijaus ja terveytemme vaarantaminen liittyy luontaistuotteisiin. Oriola myy Pansuolaa, jossa osa myrkyllisestä natriumista korvataan magnesiumilla ja kaliumilla. Ihmiset mieltävät että sillä suolatut ruoat olisivat jotenkin terveellisempiä. PullaPirtin ruispyöryläpaketissa lukee isolla "PAN SUOLA", mutta natriumia löytyy kuitenkin tuo tavallinen 0,4g eli 1% tavallista ruokasuolaa. Vaikkapa Oululaisen "vähäsuolainen" jälkiuunileipä sisältää 0,3g eli 0,75% suolaa.

Edellinen esimerkki liittyy taas toiseen huijaamiseen, jossa rikotaan jo lakia. Terveysväittämiä "vähä-, normaali- ja voimakassuolainen" käytettäessä pitää ilmoittaa suolapitoisuus. Raja ruisleivälle on sattumalta 0,7%. Oululainen ylittää rajan, mutta väittää leipää vähäsuolaiseksi. "Normaalisuolaisuuden" ylärajana on 1,3%. Kas kummaa, samaisen valmistajan leivässä on 1,25%. Tietenkin ylärajaa hipoen. Hautausurakoitsija toivoisi syötävän "Alkuperäistä" jälkiuunileipää, 0,7g Na eli 1,75% suolaa, siis yli kaksinkertainen määrä vähäsuolaiseen verrattuna. Sillä lähtee!

Fysiologinen tarve natriumille vuorokaudessa on 0,5g. Se vastaa puolikasta ruissoikulaleipää. Tavallisesti suomalainen saa noin 10g/vrk, joka johtaa mm. sydämen vasemman kammion lihaksen paksuuntumiseen sisällepäin, jolloin yhdellä lyönnillä pumpattu verimäärä pienenee, verenpaineen nousemiseen, aivoinfarkteihin, astmaisuuden pahenemiseen ja luukatoon eli osteoporoosiin. Ja tietenkin makuaistin menetykseen. Katsokaapa vaikkapa televisiokokkeja! No huh huh, joka paikkaan suolaa ja paljon! Siinä kaikuvat sydänliitojen suositukset yhtä lujaa, kuin nukkuvan rukous.

Työpaikkaruokalassa täällä Oulun teknologiakylässä ilmoitetaan aamupuuron (ja muidenkin ruokien) suolan määrä oikein grammoina, vaikkapa 0,2g/lautasellinen. Aika hyvä, jos tarkkailee suolan syömistään. Tulin sitten kerran vähän aikaisemmin töihin ja menin kahvilaan odottelemaan aamupuuron valmistumista. Keittiön ovi oli auki, ja siitä näki kun keittiösisar hämmensi puuroa. Sitten hän otti lusikan ja maistoi puuroa. Mussuttelua ja irvistys. Kilon suolapaketti hyllyltä käteen ja reilu heilautus puuroon, semmone pari desiä varmaan meni. Jälleen kerran uusi hämmentäminen ja maistaminen. Tietenkin samalla lusikalla. Hyväksyvä nyökkäys itsekseen ja leveä hymy. Täytyy sanoa, että tarkka makuaisti!