keskiviikkona, helmikuuta 15, 2006
Elättivarikset
Suomen Kuvalehden artikkelissa (SK 4 2006, s. 57) Paul Lillrank kertoo kuinka veronmaksajien rahoja haaskataan turhuuteen, siis kuinka vasemmistolainen toveri lahjoittaa toiselle niljakkaalle, laiskalle työn välttelijälle yhteiskunnan varoja. Neuvostoliittolaismainen tuottavan työn vieroksuminen ilmenee juuri näin suomalaisen demarin arvomaailmassa.
DDR:stä oppiaan ammentanut presidenttimme lupasi vaalien jälkeen tukahduttaa kaiken kritiikin käytettävissä olevien keinojen voimalla. Tämä tarkoitta sitä, että vastaisuudessa ajattelevan ihmisen pitää yksinomaa lukea vain Ylen poliittisesti korrekteja uutissivuja ja huomata omia ajatuksia lähellä olevien webbisivujen kadonneen bittiavaruteen.
Työn ja pääoman välinen ristiriita on muuttunut työväen ja elättien ristiriidaksi. Tuotanto ja uudistuminen vastaan tulonjako ja taantumus. Toiveikkuus vastaan tarrautuminen saavutettuihin etuihin.
Juuri näin lakkoilivat paperityöntekijät viime keväänä, ja työnantaja laittoi vielä työsulun. Kuuden viikon jälkeen päätettiin, että jopa juhannuksena tai jouluna paperikoneet voivat pyöriä, jos työnantaja ilmoittaa asiasta kaksi kuukautta etukäteen. Duunari saa nelinkertaisen palkan ja lisäksi kolme ylimääräistä vapaapäivää. Kaikki arvaavat, koskevatkovat nämä edut muita palkansaajia kunnallisella tai yksityisellä sektorilla. No, vuorotyöläinen on palkkansa ansainnut.
Elätti on työikäinen henkilö, jonka elintasoon ja elämäntapaan nyt ja tulevaisuudessa vaikuttavat omia ponnisteluja enemmän ansiottomat tulonsiirrot ja subventoidut palvelut.
Kouluttumautumattomaan ja lokoisaan eloon tottunut (nainen) voi halutessaan hankkiutua raskaaksi (tai isäksi) ja lapsen elatuksen saattaa sysätä yhteiskunnan (tai isän harteille). Normaali työssäkäyvä maksaa kahdesta lapseta hoitomaksua 400 euroa, kun omasta halusta työtön makaa kotona ja lapset menevät tarhaan ilmaiseksi. Kun matalapalkkaisen bruttotuloista (1500 EUR) demari ensin vetäisee 20%, niin loppujen lopuksi sama raha jää käteen kuin itse hoitaisi lapset kotona ja sossu maksaa (kotihoitituki yms.) työnteosta väliin jäävän elannon. Näin siis punaisessa Suomessa. Ei kannusta työnteko.
Vaikkapa Sveitsissä työteliään perheenisän ansiot riittävät koko perheen normaaliin toimeentuloon, harrastuksiin ja jonkinmoisiin ylellisyyksiinkin. Naiset eivät kilpaile työpaikoista miesten kanssa, vaan hoitavat lapsia kotona, niin kuin kuuluukin. Nisäkkäiden poikasten paikka on omassa pesässä.
Elätti on riippuvainen politiikan oikuista. Vaalien alla hänelle voi luvata lisää tukiaisia ja pelotella vastapuolen säästökuureilla. Suomi on rikas ja jaksaa kantaa suuren määrän elättejä. On solidaarista auttaa niitä, jotka oikeasti eivät kykene. Raha ei ole ongelma vaan elättien ideologia. Jos se saa tukea, vakiintuu ja leviää, jaksammmeko elättää kaksin- tai kolminkertaisen määrän samalla kun väki vanhenee?
Heikkous ei ole ongelma, vaan heikkouden esittäminen normina. Nykyään on mahdotonta kehottaa jotakuta suoriutumaaan vaikeuksistaan suomalaisella sisulla.
Minä en ainakaan ole koskaan nähnyt työnteossa henkilöä/henkilöitä, jotka tavallisesti käyttävät kansallispukua. Oletko sinä?
Sen sijasta on ruvettu valittamaan arjessa jaksamisesta, että tavallinen elämä on niin raskasta, ettei ihminen siitä omin avuin selviä. Kun heikkoa esittämällä saa lisää etuisuuksia, todella tarvitsevat jäävät jalkoihin.
Eilisissä uutisissa sanottiin, että ihmisiä lasketaan ennenaikaiselle eläkkeelle hulluttelun takia yhä enemmän. Jeah! Sitten kun arkea ei jaksa, ruvetaan hulluttelemaan! Pienimmästäkin vastoinkäymisestä heitetään hanskat tiskiin! Masennus kaataa petiin makaamaan, salaliittoteoriat pyörivät päässä, työnteko tuntuu tervanjuonnilta, naapuri kyttää. Animaalinen selviytymisvietti huutaa pakoon, mökille, baariin, pois!
Kohta kaikki luistavat jollakin tapaa työn teosta. Tarvitaan veroeuroja jaettavaksi, mutta ne pitää saada kasaan työtä tekemällä eikä jakamalla niitä tuosta vain köyhille vastikkeettomasti.
Älä äänestä demareita! Demari jakaa vähät rahamme spugetsuille sun muille avohoitoasiakkaille, elättivariksille! Sen jälkeen meillä kaikilla on pahoinvointi.
DDR:stä oppiaan ammentanut presidenttimme lupasi vaalien jälkeen tukahduttaa kaiken kritiikin käytettävissä olevien keinojen voimalla. Tämä tarkoitta sitä, että vastaisuudessa ajattelevan ihmisen pitää yksinomaa lukea vain Ylen poliittisesti korrekteja uutissivuja ja huomata omia ajatuksia lähellä olevien webbisivujen kadonneen bittiavaruteen.
Työn ja pääoman välinen ristiriita on muuttunut työväen ja elättien ristiriidaksi. Tuotanto ja uudistuminen vastaan tulonjako ja taantumus. Toiveikkuus vastaan tarrautuminen saavutettuihin etuihin.
Juuri näin lakkoilivat paperityöntekijät viime keväänä, ja työnantaja laittoi vielä työsulun. Kuuden viikon jälkeen päätettiin, että jopa juhannuksena tai jouluna paperikoneet voivat pyöriä, jos työnantaja ilmoittaa asiasta kaksi kuukautta etukäteen. Duunari saa nelinkertaisen palkan ja lisäksi kolme ylimääräistä vapaapäivää. Kaikki arvaavat, koskevatkovat nämä edut muita palkansaajia kunnallisella tai yksityisellä sektorilla. No, vuorotyöläinen on palkkansa ansainnut.
Elätti on työikäinen henkilö, jonka elintasoon ja elämäntapaan nyt ja tulevaisuudessa vaikuttavat omia ponnisteluja enemmän ansiottomat tulonsiirrot ja subventoidut palvelut.
Kouluttumautumattomaan ja lokoisaan eloon tottunut (nainen) voi halutessaan hankkiutua raskaaksi (tai isäksi) ja lapsen elatuksen saattaa sysätä yhteiskunnan (tai isän harteille). Normaali työssäkäyvä maksaa kahdesta lapseta hoitomaksua 400 euroa, kun omasta halusta työtön makaa kotona ja lapset menevät tarhaan ilmaiseksi. Kun matalapalkkaisen bruttotuloista (1500 EUR) demari ensin vetäisee 20%, niin loppujen lopuksi sama raha jää käteen kuin itse hoitaisi lapset kotona ja sossu maksaa (kotihoitituki yms.) työnteosta väliin jäävän elannon. Näin siis punaisessa Suomessa. Ei kannusta työnteko.
Vaikkapa Sveitsissä työteliään perheenisän ansiot riittävät koko perheen normaaliin toimeentuloon, harrastuksiin ja jonkinmoisiin ylellisyyksiinkin. Naiset eivät kilpaile työpaikoista miesten kanssa, vaan hoitavat lapsia kotona, niin kuin kuuluukin. Nisäkkäiden poikasten paikka on omassa pesässä.
Elätti on riippuvainen politiikan oikuista. Vaalien alla hänelle voi luvata lisää tukiaisia ja pelotella vastapuolen säästökuureilla. Suomi on rikas ja jaksaa kantaa suuren määrän elättejä. On solidaarista auttaa niitä, jotka oikeasti eivät kykene. Raha ei ole ongelma vaan elättien ideologia. Jos se saa tukea, vakiintuu ja leviää, jaksammmeko elättää kaksin- tai kolminkertaisen määrän samalla kun väki vanhenee?
Heikkous ei ole ongelma, vaan heikkouden esittäminen normina. Nykyään on mahdotonta kehottaa jotakuta suoriutumaaan vaikeuksistaan suomalaisella sisulla.
Minä en ainakaan ole koskaan nähnyt työnteossa henkilöä/henkilöitä, jotka tavallisesti käyttävät kansallispukua. Oletko sinä?
Sen sijasta on ruvettu valittamaan arjessa jaksamisesta, että tavallinen elämä on niin raskasta, ettei ihminen siitä omin avuin selviä. Kun heikkoa esittämällä saa lisää etuisuuksia, todella tarvitsevat jäävät jalkoihin.
Eilisissä uutisissa sanottiin, että ihmisiä lasketaan ennenaikaiselle eläkkeelle hulluttelun takia yhä enemmän. Jeah! Sitten kun arkea ei jaksa, ruvetaan hulluttelemaan! Pienimmästäkin vastoinkäymisestä heitetään hanskat tiskiin! Masennus kaataa petiin makaamaan, salaliittoteoriat pyörivät päässä, työnteko tuntuu tervanjuonnilta, naapuri kyttää. Animaalinen selviytymisvietti huutaa pakoon, mökille, baariin, pois!
Kohta kaikki luistavat jollakin tapaa työn teosta. Tarvitaan veroeuroja jaettavaksi, mutta ne pitää saada kasaan työtä tekemällä eikä jakamalla niitä tuosta vain köyhille vastikkeettomasti.
Älä äänestä demareita! Demari jakaa vähät rahamme spugetsuille sun muille avohoitoasiakkaille, elättivariksille! Sen jälkeen meillä kaikilla on pahoinvointi.
# posted by Kaitsu @ 10:35 ap. 
