Kaitsun blogi

Näin tässä sitten kävi. Ensin subliminaalinen keijukainen päässäni heilutteli torjuvaa kättään huiskien pois blogi -sanaa. Mikä ihmeen blogi? Taasko jotakin uutta typerää hypetystä? Työpaikan kahvipöydässäkin keskustellaan: plä plä plää plää blogi plää plää ploki ploki pölöpölö luikkonää sen plokin plöp plöp plööö Piia-Noorallakin on oma ploki plää plää plää... Ihmeellisen kauan vastarinta kesti tykistön blogikeskitystä ja täsmäpommeja, kunnes korkeaa teknologiaa käyttävä vihollinen pääsi murtautumaan konservatiivisesti varustettuihin asemiini. Ehkä viimeisen niitin antoi kollega, joka esitteli oman bloginsa. Antaudun, armoa!

Suruttoman ihmisen täytyy keksiä puolustuksia synneilleen. Siitäpä tuleekin mieleeni, että mielisairaaloissa ja avohoitohullujen hoidossa suositellaan potilaalle (=asiakkaalle) päiväkirjan pitämistä. No nythän tässä saa samalla terapiaa, vaikkei vielä ihan täysin pöpi olekaan. Lukija antakoon diagnoosinumeron.